Katja

Katjalle kaikki tapahtui yhdessä päivässä. Koronaepidemia iski Suomeen voimalla ja asiakasmäärä väheni, kuten monilta muiltakin. Vuosia fysioterapeuttina ja liikunta-alalla yksityissektorilla sekä yrittäjänä toiminut Katja joutui uuden eteen.

‍− Kaverini kanssa pohdin, että mitähän sitä nyt tekisi. Kaverini ehdotti, että mitä jos hakisin kesävartijaksi vankilaan. En olisi ikinä voinut kuvitellakaan vankilatyötä, mielikuvani oli aivan vääränlainen. Hain kuitenkin ja ajattelin, että toivottavasti vankilan johtaja on niin ammattitaitoinen, että huomaa, kannattaako mua palkata, Katja naurahtaa.

− Olin noin vuoden töissä vankilassa, kun tuli mahdollisuus hakea opiskelemaan alaa. Niinpä hain ja pääsin sisään. Koulutus on ollut tosi hyvä, kyllä se antaa tosi paljon kaikkea osaamista työhön. Painotukset koulutuksessa voisivat mielestäni olla vähän erilaisia, Katja kertoo.

− Parasta on ollut työssäoppimisjaksot. Eri paikoissa on erilaisia toimintamalleja ja riippuu paikasta, miten paljon mitäkin oppii. Meidän ryhmältä kysyttiin toiveita harjoittelupaikoista, ja pystymme näkemään erilaisia työpaikkoja. Minulle kaikki ovat olleet hyviä kokemuksia.

Aiempaan ammattiinsa Katja näkee vartijan työssä yhtäläisyyksiä, mutta myös eroavaisuutta. Molemmissa toteutuu hänen halunsa ohjata ihmisiä oikeaan suuntaan.

− Olen kiinnostunut ihmisistä ja tykkään olla vuorovaikutuksessa. Myös fysioterapeutin työssä yritetään motivoida ihmisiä liikkumaan ja parantamaan omia toimintamalleja. Jos vaikka jalka on murtunut eikä lähde liikkeelle kuten kuuluisi, fyssari yrittää auttaa tilannetta omilla toimillaan. Ihminen kuitenkin tekee varsinaisen työn. Vartijan työ on samantyyppistä, mutta tässä hoidetaan enemmänkin mieltä.

Katja pitää positiivisena asiana sitä, että alalle voi lähteä hyvin vanhemmallakin iällä ja ikä voi olla myös etu työssä. Hän ei halua eritellä muutenkaan tarkasti, millaiselle ihmiselle työ sopii.

− Meidänkin opiskeluryhmässä on meitä, joita kiinnostaa enemmän sosiaalipuoli. Toiset taas ovat enemmän turvallisuuspuolelle orientoituneita. Kuten eräs kokenut vankilatyöntekijä sanoi, ala tarvitsee monenlaisia työntekijöitä.

− Alasta vähänkään kiinnostuneille voisin sanoa, että kannattaa rohkeasti hyödyntää sitä, että vankilaan voi aluksi mennä töihin ilman alan koulutusta. Sen jälkeen voi todeta, onko tämä mun juttu vai ei. Itse ainakin yllätyin siitä, miten monipuolista työ on. Aiemmat ennakkoluuloni eivät toteutuneet, ei ole tarvinnut pelätä ja vankeja kohdellaan oikeudenmukaisesti, Katja kuvailee.

Opintojen jälkeen Katja on päättänyt jäädä töihin johonkin pääkaupunkiseudun vankiloista.

Palaa opiskelijatarinoihin.

Julkaistu 28.4.2022