Tutkinnon osaamisalueet

Lainmukaisuus ja eettisten periaatteiden noudattaminen ovat koko rikosseuraamusalan perusta. Turvallisuus ja valvontatyössä sekä lähityössä ja kuntoutuksessa noudatetaan keskeisiä kansalaisen vapauksia ja oikeuksia koskevia periaatteita, joista on säädetty Suomea velvoittavissa kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa sekä maamme perustuslaissa.

Laillisuus ja eettisyys

Ihmis- ja perusoikeuksien kunnioittamisen ohella hallinnon lainalaisuuden noudattaminen on Rikosseuraamuslaitoksessa erityisen tärkeää koska laitos on täytäntöönpanoviranomainen jonka vastuulla on rikosoikeudellisten seuraamusten täytäntöönpano. Lakia tulee tarkkaan noudattaa ja toimivaltaansa ei saa oikeusvaltiossa ylittää. Erityisesti tämä on otettava huomioon perusoikeuksien rajoittamisen yhteydessä.

Normien tulkinnassa on osattava ottaa huomioon harkintavallan käyttöä ohjaavat oikeusperiaatteet ja täytäntöönpanon periaatteet sekä vankeinhoitoa koskevat suositukset ja kansainväliset ihmisoikeussopimukset. Rikosseuraamusalan työn haasteellisuus edellyttää kestävää ammattietiikkaa, hyvien ammattikäytäntöjen tuntemusta sekä harjaantumista eettiseen ajatteluun johon liittyy avoin keskustelevuus. Alan eettis-normatiivisen perustan edelleen kehittämiseksi on tarpeen, että henkilökunta vaalii ammatillisia hyveitä mutta on oltava myös valmiutta uudistumiseen yhteiskunnallisen muutoksen mukana.

Rikosseuraamuslaitoksessa toimivan virkamiehen on osattava toimia valtionhallinnon yhteisten arvojen ja laitoksen omien arvojen mukaisesti. Virkamiehen on tunnettava sekä oikeutensa mutta myös vastuunsa ja velvollisuutensa. Hänen on osattava edistää hyvää hallintoa ja hallintolaissa mainittua ja laitoksen strategiassa tarkemmin määriteltyä tuloksellisuutta. Vankilassa toiminen edellyttää hyvää vankeuslain tuntemusta mutta myös taitoa ohjata vankia vankeuslain asettamien tavoitteiden suuntaan osana suunnitelmallista täytäntöönpanoa. Valvonta- ja ohjaustyön peruslähtökohtana on ihmis- ja perusoikeuksien tuntemus ja hyväksyminen sekä rangaistusten täytäntöönpanon lainmukaisuus. Perustuslaki edellyttää virkamieheltä lain tarkkaa noudattamista, jota pidetään oikeusvaltion keskeisenä tunnusmerkkinä. Tarvitaan myös ymmärrystä vangin elämänhallinnan ja toimintakyvyn tukemisesta ja ohjaamisesta pois rikoksen uusimisesta. Tämän ohessa on tärkeää perehtyä rangaistusjärjestelmien kehittymiseen, jotta voidaan ymmärtää miksi rankaisemme ja miten rankaisu on muuttunut historian saatossa. Opinnot lisäävät myös ymmärrystä rikollisuudesta ja rikolliseen käyttäytymiseen johtavista syistä.

Tavoitteena on, että opiskelija osaa vertailla erilaisia rangaistusjärjestelmiä ja tuntee pääpiirteissään seuraamusmuotojen synnyn ja kehityksen. Tavoitteena on myös, että hän osaa analysoida rikollisuutta ilmiönä ja osaa kytkeä vangin kanssa tehtävän työn laajempaan teoreettiseen pohjaan ja tietoperustaan. Tärkeää on myös se, että opiskelija osaa hahmottaa vankeusrangaistuksen täytäntöönpanon osana rikosvastuun toteuttamista osaten toimivin keinoin vaikuttaa siihen että täytäntöönpanolle asetetut tavoitteet saavutettaisiin. Virkamiehenä hänen tulee osata edistää hyvää hallintoa ja sekä toimia hallinnon oikeusperiaatteiden mukaisesti että hallita myös täytäntöönpanon periaatteet. Opiskelijan on osattava myös tunnistaa ja arvioida ammattieettisiä tilanteita ja osattava tehdä eettisiä valintoja pystyen valintansa asianmukaisesti perustelemaan.


Turvallisuus ja valvonta

Turvallisuuden ja valvonnan osaamisalue sisältää vuorovaikutuksen ja vangin tuntemuksen näkökulman, järjestystä ja turvallisuutta ylläpitävät tehtävät sekä toiminnan erilaisissa häiriö- ja kriisitilanteissa. Vartijan tehtävien hoito edellyttää vuorovaikutuksen, valvonnan, rikostorjunnan ja voimankäytön perusosaamista.

Turvallisuustehtävien hoitamisen perustana ovat vangin tuntemus ja tiedon hankinta eri työtilanteissa. Vankilassa vuorovaikutus on erityisen vaativaa, koska ohjauksen kohteena on usein moniongelmainen henkilö, jonka arvot saattavat erota huomattavasti työntekijän omasta arvomaailmasta. Neuvonnan ja ohjauksen haasteellisuutta lisää se, että vangit edustavat eri kansallisuuksia, kulttuureja ja uskontoja. Vankeusrangaistuksen yksi haittavaikutus on passivoituminen ja tämän myötä elämänhallintataitojen heikkeneminen. Neuvonnan ja ohjauksen keskeinen tarkoitus onkin vangin oman aktiivisuuden tukeminen.

Valvonta voi olla sekä fyysistä että teknisin välinein toteutettua. Siihen kuuluvat muun muassa
vankien, heidän hallussaan olevan omaisuuden ja käytössään olevien tilojen tarkastaminen sekä vankien ulkopuolisten yhteyksien valvonta. Häiriöiden ennaltaehkäisemiseksi vartija ja ohjaaja luovat fyysisesti ja sosiaalisesti turvalliset olosuhteet tutkintavankeuden ja rangaistuksen suorittamiselle. Heidän tehtävänään on torjua häiriöitä, järjestysrikkomuksia ja rikoksia säännöllisen vuorovaikutuksen ja tarkastustoiminnan avulla yhteistyössä muiden vankilan virkamiesten ja turvallisuusviranomaisten kanssa.

Osaamisalueen tavoitteena on, että opiskelija hallitsee rikosseuraamusalan valvonnan ja turvallisuuden perustehtävät erilaisissa toimintaympäristöissä. Niihin kuuluvat mm. avoimet ja suljetut vankilat, tukipartiotoiminta sekä saattotehtävät. Hän osaa ottaa huomioon työssään turvallisuuteen ja valvontaan liittyvän lainsäädännön. Hän hallitsee itsepuolustuksen ja voimakeinojen käytön perusteet sekä toimii ensiapu-, palo- sekä pelastuskoulutuksen edellyttämillä tavoilla. Kaikissa tehtävissään hän osaa toimia oikeudenmukaisesti ja ihmisarvoa kunnioittaen.

Opiskelija osaa tarvittaessa käyttää voimakeinoja, voimankäyttö- ja sitomisvälineitä ammattitaitoisesti sekä vastuullisesti. Hänellä on taito tehdä ratkaisuja, jotka vähentävät tarvetta turvautua voimakeinoihin. Tutkintokoulutus antaa oikeuden käyttää vankilassa Rikosseuraamuslaitoksen hyväksymiä ja koulutuksessa läpikäytyjä voimankäyttö- ja sitomisvälineitä (pl. etälamautin ja virka-ase).

Opiskelija tutustuu vankilan tyypillisiin erityistilanteisiin ja niiden torjuntaan. Hänellä on valmiudet käyttää erilaisia verbaalisia ja nonverbaalisia keinoja, turvaamistoimenpiteitä sekä oikein mitoitettuja voimakeinoja. Hän hallitsee ammatillisen toimimisen voimankäyttö- ja hätävarjelutilanteissa. Opiskelija osaa turvata vankilassa tehtyjen rikosten tutkinnan ja siihen liittyvät alkutoimet.

Lähityö ja kuntoutus

Lähityöllä tarkoitetaan aktiivista, vuorovaikutuksellisuuteen perustuvaa työskentelyä vankien tai yhdyskuntaseuraamusasiakkaiden kanssa. Vuorovaikutukselliseen työskentelyotteeseen kuuluu vankien ohjaaminen työssä, opinnoissa, harrastuksissa, arjen kohtaamistaidoissa ja muissa vankilan toiminnoissa. Osana lähityötä, vankeja opastetaan ja avustetaan niin vankilan sisäisten kuin ulkopuolistenkin käytännön asioiden hoitamisessa. Työntekijät ohjaavat vankeja esimerkiksi poistumislupiin ja vapauteen valmistautumiseen liittyvissä asioissa. Vuorovaikutuksellisessa työskentelykulttuurissa työntekijät voivat hakeutua omien kiinnostusten ja vahvuuksien mukaan esimerkiksi ohjaamaan uusintarikollisuutta madaltavia ohjelmatoimintoja tai olla mukana valmentamassa vankeja työ- tai koulutustoiminnassa tai olla osana vankien päihdekuntoutustoimintaa.

Rangaistusajan suunnitelmallinen toteuttaminen on keskeinen osa vuorovaikutuksellista työskentelyä. Jotta työntekijät voivat kannustaa ja motivoida vankia rangaistusajan suunnitelman täytäntöönpanossa, on ensisijaisen tärkeää että yhteistyö vankilan koko henkilöstön, sekä niiden yhteiskunnan toimijoiden kanssa joilla on merkitystä vangin vapautumisen kannalta, on sujuvaa. Kuntoutus ja ohjaus edellyttävät rangaistusajan suunnittelun perusteiden tuntemusta ja vaikuttavan lähityön menetelmien (esim. motivoiva keskustelu) osaamista.

Yksilön kehityksen lainalaisuuksien tunteminen auttaa ymmärtämään kehitystaustan vaikutusta myöhempään käyttäytymiseen. Ryhmäilmiöiden tuntemus antaa valmiudet tulkita työyhteisössä tapahtuvia tilanteita. Lisäksi vankilaan joutuminen vaikuttaa yksilöön itseensä, vankeuteen ja vankiyhteisöön sopeutumisessa. Kuntoutus ja ohjaus edellyttävät, että työntekijät tietävät perustiedot rikollisuuden syistä, seurauksista ja kontrollivaikutuksista. Lisäksi kuntoutus- ja ohjaustehtävissä toimivan tulee tunnistaa mielenterveys- ja päihdeongelmia sekä toimia ammatillisesti niiden edellyttämällä tavalla. Rangaistukseen tuomittujen sosiaalisten olosuhteiden (esim. perheen) ja niitä säätelevien tekijöiden tietämys on edellytys uusien rangaistusmuotojen täytäntöönpanossa.

Osaamisalueen tavoitteena on, että opiskelija osaa motivoida, ohjata ja tukea vankia kuntoutusprosessissa, seuraamalla aktiivisesti vangin rangaistusajan suunnitelman mukaista työskentelyä. Opiskelijalla on valmiudet toimia moniammatillisen ryhmän jäsenenä ja tunnistaa omat ammatilliset rajansa. Opiskelija ymmärtää myönteisen vuorovaikutuksen merkityksen osana laadukasta työskentelyä ja osaa käyttää erilaisia vuorovaikutuskeinoja käytännön työssä. Opiskelija osaa tukea vangin selviytymistä ja integraatiota yhteiskuntaan, hän tunnistaa vangin psyykkiset kriisit sekä päihde- ja mielenterveysongelmat ja osaa ohjata tämän hoitoon.



 
Julkaistu 2.8.2018