Opintojen aihealueet
Tutkinnon kokonaisuus muodostuu perusopinnoista, ammattiopinnoista, opinnäytetyöstä ja valinnaista opinnoista. Osa aiemmista soveltuvista opinnoista ja pitkä vankilatyökokemus voidaan lukea hyväksi tutkintoon.
Opintojen sisällöt on esitetty alla avautuvissa valikoissa seuraavasti: Opintokokonaisuuteen sisältyvän opintojakson kirjauskoodi opintorekisterissä, opintojakson nimi ja laajuus opintopisteinä (op).
Perusopinnot, 10 opintopistettä
Laajuus: 1 op
Ajoitus: Lähiopintojakso 1
Opintojakson tavoitteet
Opiskelija
- kykenee arvioimaan omaa ammatillista kehittymistään,
- orientoituu työssäoppimispaikan hankkimiseen ja työssäoppimisen sisältöihin, tavoitteisiin ja arviointiin,
- osaa käyttää kriminologisen kirjaston palveluja tiedonhankinnassa,
- sovittaa ja tilaa ohjatusti virkavaatteet (Image Wear Oy),
- osaa viestiä ammatillisesti yhteistyökumppaneille Rikosseuraamuslaitoksesta ja Rikosseuraamusalan koulutuskeskuksesta ja
- ymmärtää ammatillisen osaamisen näyttöjen rakenteen ja vaadittavan osaamisen näyttötilanteessa.
Sisällöt
- kriminologinen kirjasto ja sen tarjoamat palvelut
- oppimisen taidot ja välineet sekä tiedon hankinta
- ammatillisen osaamisen näytöt
- työssäoppimisen sijoittelut ja info
- virkavaatetilaus
- työssäoppimiseen sisältyvä oppilaitosvierailu
Toteutustapa
Opintojakso toteutetaan lähiopetuksena.
Opintojakson arviointi
Arviointiasteikko hyväksytty − hylätty
Kirjallisuus ja/tai muu lähdemateriaali
Rikosseuraamuslaitos, vankilat
Vastuuopettaja
Eero Komulainen
Laajuus: 2 op
Ajoitus: Lähiopintojaksot 1 ja 2
Opintojakson tavoitteet
Opiskelija
- tuntee digiturvallisuuden perusteet ja kykenee toimimaan digiturvallisesti vankilaympäristössä,
- hallitsee tietosuojan perusteet ja erityispiirteet Rikosseuraamuslaitoksen näkökulmasta,
- ymmärtää Kieku-ajanhallintajärjestelmän perusteet ja osaa hyödyntää opittua käytännössä,
- osaa tehdä matka- ja kululaskun M2-järjestelmässä.
Sisällöt
- digiturvallisuutta käsittelevä luentokokonaisuus ja harjoitteet
- tietosuojaa ja henkilötietojen käsittelyä ohjaava lainsäädäntö sekä esimerkkitapaukset
- tietosuojan abc-verkkokurssi
- Kieku-ajanhallintajärjestelmä
- M2-järjestelmä
Toteutustapa
Opintojakso toteutetaan lähi- ja etäopetuksena sekä itsenäisenä opiskeluna Priima-oppimisympäristössä.
Opintojakson arviointi
Arviointiasteikko hyväksytty −hylätty
Kirjallisuus ja / tai muu lähdemateriaali
Opettajan osoittama materiaali.
Vastuuopettaja
Olli-Pekka Palonen
Laajuus: 3 op
Ajoitus: Teoriajakso 1
Opintojakson tavoitteet
Opiskelija
- tuntee Roti-järjestelmän kehitykseen johtaneet tekijät,
- tietää miten itsenäinen opiskelu eOppivassa ja harjoitteluympäristössä tapahtuu ja
- ymmärtää ja osaa hyödyntää vartijan työn kannalta olennaisia prosesseja ja kirjauksia.
Sisällöt
- yleistä Roti-tietojärjestelmästä
- navigaatio ja perustoiminnallisuudet
- Rotin koulutusympäristö
- opiskelu eOppivassa
- vartijan työn kannalta olennaiset prosessit ja kirjaukset
- itsenäinen opiskelu
Toteutustapa
Opintojakso toteutetaan lähiopetuksena ja itsenäisenä opiskeluna Priima-oppimisympäristössä.
Opintojakson arviointi
Oppimistehtävät
Arviointiasteikko hyväksytty − hylätty
Kirjallisuus ja / tai muu lähdemateriaali
eOppivan Roti-koulutusalusta ja siellä olevat ohjeet, videot ja muut materiaalit
Opettajan osoittama materiaali
Vastuuopettaja
Kimmo Nykänen
Laajuus: 3 op
Ajoitus: Lähiopintojakso 2
Opintojakson tavoitteet
Opiskelija
- hallitsee rikosseuraamusalan keskeisimmän sanaston ja
- selviää tavallisimmista vuorovaikutustilanteista englannin kielellä.
Sisällöt
- yleiskieliaineksen kertaus
- rikosseuraamusalan sanasto
- sosiaaliset vuorovaikutustilanteet
Toteutustapa
Opintojakso toteutetaan lähiopetuksena.
Opintojakson arviointi
Arviointiasteikko hyväksytty – hylätty
Hyväksytty suoritus edellyttää aktiivista osallistumista oppitunneille. Poissaolot korvataan tehtävillä.
Hyväksytysti suoritetun lähtötasotestin perusteella opintojakso katsotaan suoritetuksi.
Kirjallisuus ja muu oppimateriaali
Culture Cafe. Grammar Rules!
Opettajan osoittama materiaali.
Vastuuhenkilö
Joona Högnäs
Laajuus: 1 op
Ajoitus: Lähiopintojakso 1
Opintojakson tavoitteet
Opiskelija
- tuntee tieteellisen kirjoittamisen periaatteet,
- ymmärtää tutkimuksen keskeisiä käsitteitä ja
- osaa soveltaa erilaisia tutkimusmenetelmiä tutkimuksen toteutuksessa.
Sisällöt
- tieteellinen kirjoittaminen ja lähdeviittaustekniikka
- tutkimusprosessin pääpiirteet
- laadullisen tutkimuksen periaatteita
- määrällisen tutkimuksen periaatteita
- tutkimusetiikka
Toteutustapa
Opintojakso alkaa orientaatiopäivällä lähiopetuksessa ja jatkuu itsenäisenä opiskeluna Priima-oppimisympäristössä.
Opintojakson arviointi
Arviointiasteikko hyväksytty – hylätty
Kirjallisuus ja / tai muu lähdemateriaali
Tutkimusmenetelmien verkkokäsikirja
Aaltola, J., Laajalahti, A. & Valli, R. 2018. Ikkunoita tutkimusmetodeihin 2: näkökulmia aloittelevalle tutkijalle tutkimuksen teoreettisiin lähtökohtiin ja analyysimenetelmiin.
Heikkilä, T. 2014. Tilastollinen tutkimus.
Juuti, P. & Puusa, A. 2020. Laadullisen tutkimuksen näkökulmat ja menetelmät.
Tuomi, J. 2018. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi.
Vastuuopettaja
Olli Kaarakka
Ammattiopinnot, 72 opintopistettä
Ihmis- ja perusoikeuksien kunnioittamisen ohella hallinnon lainalaisuuden noudattaminen on Rikosseuraamuslaitoksessa erityisen tärkeää. Tämä johtuu siitä, että Rikosseuraamuslaitos on täytäntöönpanoviranomainen, jonka vastuulla on rikosoikeudellisten seuraamusten täytäntöönpano. Lakia tulee noudattaa tarkkaan ja sen lisäksi oikeusvaltiossa on tärkeää se, ettei virkamies ylitä toimivaltaansa. Erityisesti laki ja oikeusohjeet on otettava huomioon perusoikeuksien rajoittamisen yhteydessä. Normien tulkinnassa on osattava huomioida harkintavallan käyttöä ohjaavat oikeusperiaatteet, täytäntöönpanon periaatteet sekä vankeinhoitoa koskevat suositukset ja kansainväliset ihmisoikeussopimukset.
Rikosseuraamusalalla tehtävä työ on haasteellista ja siinä onnistuminen edellyttää kestävää ammattietiikkaa sekä hyvien ja toimivien ammattikäytäntöjen tuntemusta. Tarvitaan myös harjaantumista eettiseen ajatteluun, johon liittyy valmius avoimeen keskusteluun arvokysymyksistä. Alan eettis-normatiivisen perustan vankistamiseksi on tarpeen, että henkilökunta vaalii ammatillisia hyveitä, mutta samalla on osoitettava myös valmiutta ammatilliseen uudistumiseen yhteiskunnallisen muutoksen mukana.
Rikosseuraamuslaitoksessa toimivan virkamiehen on osattava toimia valtionhallinnon yhteisten arvojen ja Rikosseuraamuslaitoksen arvojen mukaisesti. Virkamiehen on tunnettava oikeutensa, mutta myös vastuunsa ja velvollisuutensa. Hänen on osattava edistää hyvää hallintoa ja toimia tuloksellisesti sekä tunnettava laitoksen strategiaa. Vankilassa toimiminen edellyttää hyvää vankeuslain tuntemusta. Tarvitaan erityyppisiä taitoja tavoitteiden saavuttamiseksi. Esimerkiksi vankia tulee ohjata vankeuslain asettamien tavoitteiden mukaisesti. Yksilölliset erot tulee huomioida osana suunnitelmallista täytäntöönpanoa.
Valvonta- ja ohjaustyön peruslähtökohtana on perusoikeuksien tuntemus ja ihmisoikeuksien hyväksyminen sekä rangaistusten täytäntöönpanon lainmukaisuus. Suomen perustuslaki edellyttää virkamieheltä lain tarkkaa noudattamista. Tätä lainalaisuutta pidetään oikeusvaltion keskeisenä tunnusmerkkinä. Tarvitaan myös ymmärrystä vangin elämänhallinnan ja toimintakyvyn tukemisesta ja taitoja ohjata tuomittua pois rikoksen uusimisesta. Tämän ohessa on tärkeää perehtyä rangaistusjärjestelmien kehittymiseen, jotta voidaan ymmärtää, miksi rankaisemme ja miten rankaisu on muuttunut historian saatossa. Opinnot lisäävät myös ymmärrystä rikollisuudesta ja rikolliseen käyttäytymiseen johtavista syistä.
Tavoitteena on, että tutkinnon suorittanut osaa vertailla erilaisia rangaistusjärjestelmiä ja tuntee pääpiirteissään seuraamusmuotojen synnyn ja kehityksen. Tavoitteena on myös, että hän osaa analysoida rikollisuutta ilmiönä ja osaa kytkeä vangin kanssa tehtävän työn laajempaan teoreettiseen pohjaan ja tietoperustaan. Tärkeää on myös se, että tutkinnon suorittanut osaa hahmottaa vankeusrangaistuksen täytäntöönpanon osana rikosvastuun toteuttamista osaten toimivilla keinoin ja menetelmin vaikuttaa siihen, että täytäntöönpanolle asetetut tavoitteet saavutetaan. Virkamiehenä hänen tulee osata edistää hyvää hallintoa ja toimia hallinnon oikeusperiaatteiden mukaisesti ja tuntea myös täytäntöönpanon periaatteet. Tutkinnon suorittaneen on osattava myös tunnistaa ja arvioida ammattieettisiä tilanteita. Hänen on osattava tehdä eettisiä valintoja ja pystyttävä valintansa asianmukaisesti perustelemaan.
Laajuus: 5 op
Ajoitus: Lähiopintojakso 1
Opintojakson tavoitteet
Opiskelija
- tietää Rikosseuraamuslaitoksen organisaation rakenteet ja toiminnan tarkoituksen,
- tuntee vartijan perustehtävät ja soveltaa vastuuvirkamiesmallin toimintaperiaatteita työssään,
- soveltaa valtion virkamieslain sekä hallintolain keskeisimpiä sisältöjä työssään,
- tuntee valtion työehtosopimuksen keskeisimmät sisällöt,
- ymmärtää työsuojelutoiminnan periaatteet ja
- tuntee Rikosseuraamuslaitoksen työhyvinvoinnin prosessit.
Sisällöt
- Rikosseuraamuslaitos organisaationa ja sen tehtävät
- vartijan toimenkuva ja toimivaltuudet
- vastuuvirkamiesmalli
- virkamieslaki
- hallintolaki
- VES
- työsuojelu
- työhyvinvointi: varhaisen tuen ja kiusaamisen ja epäasiallisen kohtelun prosessit, työyhteisösovittelu
Toteutustapa
Opintojakso toteutetaan lähiopetuksena ja itsenäisenä opiskeluna Priima-oppimisympäristössä.
Opintojakson arviointi
Välitehtävät (hyväksytty – täydennettävä − hylätty)
Arvosana tulee lopputentin perusteella
Arviointiasteikko 0 – 5 (0 = hylätty)
Kirjallisuus ja / tai muu lähdemateriaali
Valtion virkamieslaki (19.8.1994/750).
Valtion virka- ja työehdot 2020–2022, Valtiovarainministeriön julkaisuja – 2020:48.
Mäenpää Olli (2016 tai uudempi) Hallintolaki ja hyvän hallinnon takeet, Otava kirjapaino Oy.
Virkamieseettinen toimintaohje (2021) Valtiovarainministeriö.
Varhaisen tuen malli Rikosseuraamuslaitoksella.
Kiusaamisen ja epäasiallisen kohtelun prosessi Rikosseuraamuslaitoksella.
Vastuuvirkamies vankilassa materiaalipaketti.
eOppiva: Valtion virka- ja työehtosopimukset, Hallintolaki haltuun, Työhyvinvoinnin viitekehyksiä, Voikaa hyvin! Työhyvinvoinnin rakennuspalikoita.
Vastuuopettaja
Joona Högnäs
Laajuus: 5 op
Ajoitus: Lähiopintojakso 2
Opintojakson tavoitteet
Opiskelija
- tuntee ihmis- ja perusoikeudet ja osaa huolehtia siitä, ettei perusoikeuksia rajoiteta ilman laillista perustetta,
- ymmärtää miten vapautensa menettäneiden oikeuksien toteutumista ja heidän kohteluaan valvotaan,
- osaa käyttää etiikan peruskäsitteitä tuntien niiden merkityssisällön,
- osaa etiikan perusteorioiden tunnuspiirteet sekä osaa arvioida ja pohtia eettisiä valintoja niistä käsin ja
- osaa tunnistaa eettisesti haastavat työelämän tilanteet sekä toimia niissä lainalaisesti ja ammattieettisesti hyväksyttävällä tavalla asiakaslähtöisesti/vuorovaikutteisesti.
Sisällöt
- ihmis- ja perusoikeudet sekä keskeisimmät vankeinhoitoa koskevat ihmisoikeusasiakirjat ja -sopimukset
- oikeus elämään, henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen sekä perusoikeuksien rajoittaminen
- Euroopan kidutuksen vastaisen komitean toiminta (CPT)
- YK:n kidutuksen vastainen valvontajärjestelmä sekä kansallisen valvontaelimen toiminta (EOA)
- etiikan peruskäsitteet ja perusteoriat / suuntaukset
- vartijan ammatillisuus ammattieettisten haasteiden valossa rikosseuraamusalalla
Toteutustapa
Opintojakso toteutetaan lähi- ja etäopetuksena.
Opintojakson arviointi
Tentti / tentit. Arviointiasteikko 0 – 5
Kirjallisuus ja muu oppimateriaali
Suomen perustuslaki (731/1999) 1-2 luku, vankeuslaki soveltuvin osin.
Euroopan ihmisoikeussopimus v. 1950 ja sen lisäpöytäkirjat.
Ministerikomitean suositus jäsenvaltioille eurooppalaisista vankeinhoitosäännöistä 2020.
YK:n vankeinhoidon vähimmäissäännöt eli Nelson Mandela -säännöt.
Ihmis- ja perusoikeuksia sekä vankeinhoitoa käsittelevä oppikirjallisuus.
Ammattietiikkaa käsittelevä artikkeli ja soveltuvat otteet oppiteoksista.
Luentomateriaali ja verkkomateriaali.
Vastuuopettaja
Laura Saarinen
Laajuus: 5 op
Ajoitus: Lähiopintojakso 1
Opintojakson tavoitteet
Opiskelija
- ymmärtää rankaisemisen oikeutukseen liittyvät eettiset periaatteet,
- tuntee rankaisemisen historiaa ja kehityksen vaiheita,
- osaa analysoida kriminaalipolitiikan kehitysvaiheita ja tehdä kansainvälistä vertailua.
Sisällöt
- rankaisun oikeutus,
- seuraamusmuotojen historiallinen ja kansainvälinen kehitys,
- rankaisun hyödylliset tehtävät,
- kriminaalipolitiikan muutos ja rankaisun tulevaisuus.
Toteutustapa
Opintojakso toteutetaan lähiopetuksena.
Opintojakson arviointi
Arvosana muodostuu hyväksytystä kirjallisesta tehtävästä ja tentin arvosanasta.
Arviointiasteikko 0 – 5
Kirjallisuus ja/tai muu lähdemateriaali
Laine, Matti. Kriminologia ja rankaisun sosiologia. Tietosanoma Oy, 2014. Soveltuvin osin.
Kivivuori, Janne ym. Kriminologia – rikollisuus ja kontrolli muuttuvassa yhteiskunnassa. Gaudeamus 2018. Soveltuvin osin.
Kainulainen, S. & Saari, J. (toim.) Suomalainen vanki. Arjen rakenteet ja elämänlaatu vankilassa. Vastapaino 2021. Soveltuvin osin.
Muu opettajan jakama materiaali.
Vastuuopettaja
Olli Kaarakka
Laajuus: 4 op
Ajoitus: Lähiopintojakso 1
Opintojakson tavoitteet
Opiskelija
- osaa kuvata Rikosseuraamuslaitoksen tavoitteet ja tuntee organisaation rakenteet,
- kykenee ottamaan vastuuta ja toimimaan rikosseuraamusalan arvojen mukaisesti,
- soveltaa ammattieettisiä periaatteita sekä tuntee Rikosseuraamuslaitoksen vision ja strategian,
- osaa tulkita tutkinta- ja vankeuslain faktatietoa, sisältöä ja tavoitteita, sekä perustella työssä tarvittavat toimenpiteet ja päätökset sen mukaisesti, pystyy tuomaan lainsäädännön hallinnan esille ratkaisumalleissaan,
- tuntee täytäntöönpanon periaatteet,
- ymmärtää vankeuslain ja tutkintavankeuslain määrittämät toimintavaltuudet ja
- tuntee täytäntöönpanoprosessin ja vapaudessa suoritettavien rangaistusten sisällöt.
Sisällöt
- rangaistusten täytäntöönpanon tavoitteet ja eteneminen eri seuraamusmuodoissa
- Rikosseuraamuslaitoksen organisaatio, strategia, arvot ja tavoitteet
- tutkintavankeuden toimeenpano ja tutkintavangin asema
- yhdyskuntaseuraamukset ja niiden toteuttaminen käytännössä
Toteutustapa
Opintojakso toteutetaan lähi- ja etäopetuksena.
Opintojakson arviointi
Kirjallinen tentti
Työssäoppimistehtävät yhdyskuntaseuraamuksista
Työssäoppimisjakso yhdyskuntaseuraamustoimistolla
Opintojakson arvosana muodostuu kirjallisen kokeen ja työssäoppimistehtävien perusteella.
Arviointiasteikko 0 – 5
Kirjallisuus ja muu oppimateriaali
Myhrberg, Pertti: Vankeuden täytäntöönpano (2.uud.p). RSKK. Oppikirja 1/2016.
Hartoneva, A., Mohell, U., Pajuoja, J. ja Vartia, M. Yhdyskuntaseuraamukset ja vankeus. 2015.
Rangaistusten täytäntöönpanosta vastaavaa henkilöstöä koskeva suositus. VHKK:n julkaisu 3/1999.
Vankeuslaki luvut 1-11, 13-14 ja 19-22 sekä soveltuvin osin asetus vankeudesta.
Tutkintavankeuslaki luvut 1-7, 9 ja 14-17 ja soveltuvin osin asetus tutkintavankeudesta.
Laki Rikosseuraamuslaitoksesta.
Asetus Rikosseuraamuslaitoksesta.
Laki ja asetus yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanosta.
Rikoslaki 2 c luku.
Asetus ehdonalaisen vapauden valvonnasta.
Rangaistusten täytäntöönpanon aloitukseen liittyvät normistot sekä muut Rikosseuraamuslaitoksen määräykset ja ohjeet soveltuvin osin
Vastuuopettaja
Laura Saarinen
Laajuus: 2 op
Ajoitus: Lähiopintojakso 2
Opintojakson tavoitteet
Opiskelija
- hallitsee käytössä olevien yhdyskuntaseuraamusten toteuttamistavat,
- tietää, miten yhdyskuntaseuraamuksia toteutetaan Rikosseuraamuslaitoksessa,
- tuntee tukipartiotyön tarkoituksen ja tehtävän,
- ymmärtää yhdyskuntaseuraamusten merkityksen osana Rikosseuraamuslaitoksen tavoitteiden toteuttamista.
Sisällöt
- mitä yhdyskuntaseuraamustyö on
- yhdyskuntaseuraamusten kehitys Suomessa
- yhdyskuntaseuraamukset ja niiden toteuttaminen käytännössä
- yhdyskuntaseuraamukset ja rikolliseen käyttäytymiseen vaikuttaminen
- yhdyskuntaseuraamustoimistolla tehtävä työ
- tukipartion ohjaajan tehtävät
- rikosasioiden sovittelu
Toteutustapa
Opintojakso toteutetaan lähi- ja etäopetuksena.
Opintojakson arviointi
Oppituntitehtävät
Oppimistehtävä
Arviointiasteikko hyväksytty – hylätty
Kirjallisuus ja/tai muu lähdemateriaali
Verkkomateriaali.
Muu opettajan osoittama materiaali.
Vastuuopettaja
Otso Lapinleimu
Turvallisuuden ja valvonnan osaamisalue sisältää vuorovaikutuksen ja vangin tuntemuksen näkökulman, järjestystä ja turvallisuutta ylläpitävät tehtävät sekä toiminnan erilaisissa häiriö- ja kriisitilanteissa. Vartijan tehtävien hoito edellyttää vuorovaikutuksen, valvonnan, rikostorjunnan ja voimankäytön perusosaamista.
Turvallisuustehtävien hoitamisen perustana ovat vangin tuntemus ja tiedon hankinta eri työtilanteissa. Vankilassa vuorovaikutus on erityisen vaativaa, koska ohjauksen kohteena on usein moniongelmainen henkilö, jonka arvot saattavat erota huomattavasti työntekijän omasta arvomaailmasta. Neuvonnan ja ohjauksen haasteellisuutta lisää se, että vangit edustavat eri kansallisuuksia, kulttuureja ja uskontoja. Vankeusrangaistuksen yksi haittavaikutus on passivoituminen ja tämän myötä elämänhallintataitojen heikkeneminen. Neuvonnan ja ohjauksen keskeinen tarkoitus onkin vangin oman aktiivisuuden tukeminen.
Valvonta voi olla sekä fyysistä että teknisin välinein toteutettua. Siihen kuuluvat muun muassa vankien, heidän hallussaan olevan omaisuuden ja käytössään olevien tilojen tarkastaminen sekä vankien ulkopuolisten yhteyksien valvonta.
Häiriöiden ennaltaehkäisemiseksi vartija ja ohjaaja luovat fyysisesti ja sosiaalisesti turvalliset olosuhteet tutkintavankeuden ja rangaistuksen suorittamiselle. Heidän tehtävänään on torjua häiriöitä, järjestysrikkomuksia ja rikoksia säännöllisen vuorovaikutuksen ja tarkastustoiminnan avulla yhteistyössä muiden vankilan virkamiesten ja turvallisuusviranomaisten kanssa.
Osaamisalueen tavoitteena on, että tutkinnon suorittanut hallitsee rikosseuraamusalan valvonnan ja turvallisuuden perustehtävät erilaisissa toimintaympäristöissä. Niihin kuuluvat mm. avoimet ja suljetut vankilat, tukipartiotoiminta sekä saattotehtävät. Hän osaa ottaa huomioon työssään turvallisuuteen ja valvontaan liittyvän lainsäädännön. Hän hallitsee itsepuolustuksen ja voimakeinojen käytön perusteet sekä toimii ensiapu-, palo- sekä pelastuskoulutuksen edellyttämillä tavoilla. Kaikissa tehtävissään hän osaa toimia oikeudenmukaisesti ja ihmisarvoa kunnioittaen.
Tutkinnon suorittanut osaa tarvittaessa käyttää voimakeinoja, voimankäyttö- ja sitomisvälineitä ammattitaitoisesti sekä vastuullisesti. Hänellä on taito tehdä ratkaisuja ja toimia niin, että tarve turvautua voimakeinoihin vähenee tai poistuu. Tutkintokoulutus antaa oikeuden käyttää vankilassa Rikosseuraamuslaitoksen hyväksymiä ja koulutuksessa läpikäytyjä voimankäyttö- ja sitomisvälineitä.
Tutkinnon suorittanut tutustuu vankilan tyypillisiin erityistilanteisiin ja niiden torjuntaan. Hänellä on valmiudet käyttää erilaisia verbaalisia ja nonverbaalisia keinoja, turvaamistoimenpiteitä sekä oikein mitoitettuja voimakeinoja. Hän hallitsee ammatillisen toimimisen voimankäyttö- ja hätävarjelutilanteissa. Hän osaa turvata vankilassa tehtyjen rikosten tutkinnan ja siihen liittyvät alkutoimet.
Laajuus: 3 op
Ajoitus: Lähiopintojakso 1
Opintojakson tavoitteet
Opiskelija
- osaa käyttää erilaisia rikosseuraamusalalla käytössä olevia turvajärjestelmiä ja tuntee niiden toimintaperiaatteet ja raportoi erilaisissa vika-, häiriö- ja ongelmatilanteissa,
- tunnistaa kokonaisturvallisuuden osa-alueet ja ymmärtää turvallisuuden hallintaan liittyvät perus-periaatteet ja
- tunnistaa työympäristöön liittyvät turvallisuusriskit ja osaa toimia ne huomioiden.
Sisällöt
- tele- ja turvatekniikka
- läpivalaisukoulutus
- työturvallisuus ja vankilarikollisuus
- turvallisuusjohtaminen, turvallisuuden osa-alueet ja riskienhallinta
- rikosseuraamuslaitoksen turvallisuusstrategia ja linjaukset
- fyysisen/psyykkisen väkivallan kohtaaminen vankilassa ja jälkipuinti (TUVA-vartija)
- kriisiviestintä
- vankivalokuvaus ja henkilötuntomerkit
Toteutustapa
Opintojakso toteutetaan lähiopetuksena pienryhmissä ja itsenäisenä opiskeluna Priima-oppimisympäristössä. Opintojakson päätteeksi suoritetaan verkkotentti.
Opintojakson arviointi
Arviointiasteikko 0–5
Kirjallisuus ja/tai muu lähdemateriaali
Junninen, Mika. Suomalaisten vankiloiden turvallisuus. RSKK. Julkaisuja 5/2008.
Myhrberg, Pertti: Vankeuden täytäntöönpano (2.uud.p). RSKK. Oppikirja 1/2016.
Paasonen, Jyri: Rikosseuraamuslaitoksen turvallisuuden ja valvontatyön ulkoinen arviointi. Rikosseuraamuslaitoksen monisteita 2/2021.
Holopainen, Jari-Pekka: Selvitys Rikosseuraamuslaitoksen kyvystä vastata järjestäytyneen rikollisuuden asettamiin haasteisiin. Rikosseuraamuslaitoksen monisteita 3/2021.
Rikosseuraamuslaitoksen turvallisuusstrategia ja linjaukset (voimassa olevat).
Työturvallisuuslaki.
Vankeuslaki ja sitä tarkentavat asetukset.
Tutkintavankeuslaki ja sitä tarkentavat asetukset.
Rikosseuraamuslaitoksen määräykset ja ohjeet
Opintojaksolla jaettava materiaali.
Vastuuopettaja
Antti Hamari
Laajuus: 5 op
Ajoitus: Lähiopintojakso 1
Opintojakson tavoitteet
Opiskelija
- suorittaa erilaisia tilatarkastuksia,
- suorittaa tila-, turva- ja henkilöntarkastuksia ammattieettisesti, ihmisarvoa kunnioittaen,
- toimia tarkastusryhmän jäsenenä erityistarkastuksessa,
- kirjoittaa raportteja asiallisella, selkeällä ja ymmärrettävällä kielellä,
- ymmärtää arkaluontaisen vihjetiedon vastaanottamisen ja käsittelemisen työssään,
- ymmärtää toimissaan maalittamisen ja siltä suojautumisen,
- ymmärtää tarkastustoiminnan osana päihdevalvontaa ja laitosturvallisuutta,
- ymmärtää turvallisen työotteen ja toteuttaa sitä toiminnassaan ja
- ymmärtää tutkinnan turvaamisen ja osaa toteuttaa sitä tarvittavissa tilanteissa.
Sisällöt
- erityistarkastus
- raportointi
- tilatarkastukset
- turva- ja henkilöntarkastukset, henkilönkatsastus
- tutkinnan turvaaminen
- vankila-aikaisten rikosten ennaltaehkäisy ja arkaluontoisen tiedon vastaanottaminen sekä käsittely
- vartijan perustyötä ohjaava normisto
Toteutustapa
Opintojakso toteutetaan lähi- ja etäopetuksena.
Opintojakson arviointi
Arviointiasteikko 0–5
Kirjallisuus ja / tai muu lähdemateriaali
Eurooppalaiset vankeinhoitosäännöt. Rikosseuraamuslaitos 2021.
Oikarinen, Juho. Näkökulmia ja kokemuksia arkaluontoisen vankitiedon hankinnasta. RSKK. Opinnäytetyö 2016.
Rikosseuraamuslaitoksen ohje henkilöntarkastuksesta 1/004/2015.
Rikosseuraamuslaitoksen menettelytapaohje vankitietojärjestelmän ilmoituksista 5/004/2017.
Tutkintavankeuslaki luvut 11, 12 sekä niitä täsmentävä normisto.
Vankeuslaki luvut 16, 17 sekä niitä täsmentävä normisto.
Yhdistyneiden kansakuntien vankeinhoidon vähimmäissäännöt. Rikosseuraamuslaitos 2017.
Vastuuopettaja
Eero Komulainen
Laajuus: 2 op
Ajoitus: Lähiopintojakso 1
Opintojakson tavoitteet
Opiskelija
- hallitsee valvontatoimenpiteet ja osaa suorittaa ulkopuolisten yhteyksien valvontaa,
- osaa toimia asunto-osastolla ja kuljetuksissa ammattieettisesti ja ihmisarvoa kunnioittaen,
- hallitsee turvaamistoimenpiteet ja osaa toimia niissä ammattieettisesti ja ihmisarvoa kunnioittaen ja
- tunnistaa kurinpitoprosessin vaiheet ja tuntee kurinpitorangaistukset.
Sisällöt
- vastaanotto, päihdevalvonta ja vangin perehdyttäminen
- kurinpito
- turvaamistoimenpiteet
- tapaamiset, kirjeet, puhelut
Toteutustapa
Opintojakso alkaa orientaatiopäivällä lähiopetuksessa ja jatkuu itsenäisenä opiskeluna Priima-oppimisympäristössä. Opintojakson päätteeksi suoritetaan verkkotentti.
Opintojakson arviointi
Arviointiasteikko 0 – 5
Kirjallisuus ja/tai muu lähdemateriaali
Myhrberg, Pertti: Vankeuden täytäntöönpano (2.uud.p). RSKK. Oppikirja 1/2016.
Junninen, Mika: Suomalaisten vankiloiden turvallisuus. RSKK. Julkaisuja 5/2008.
Paasonen, Jyri: Rikosseuraamuslaitoksen turvallisuuden ja valvontatyön ulkoinen arviointi. Rikosseuraamus-laitoksen monisteita 2/2021.
Rikosseuraamuslaitoksen turvallisuusstrategia ja linjaukset (voimassa olevat).
Päihdevalvonnan opas. Rikosseuraamusalan käsikirjoja 2/2008.
Vankeuslaki ja sitä tarkentavat asetukset.
Tutkintavankeuslaki ja sitä tarkentavat asetukset.
Rikosseuraamuslaitoksen määräykset ja ohjeet
Opintojaksolla jaettava materiaali.
Vastuuopettaja
Antti Hamari
Laajuus: 6 op
Ajoitus: Teoriajakso 1
Opintojakson tavoitteet
Opiskelija
- osaa kriisi- ja konfliktitilanteiden ratkaisussa ja estämisessä käytettävät yleisimmät vaihtoehtoiset keinot ja suunnitelmamallit sekä osaa valita ja soveltaa niitä,
- suoriutuu ryhmän jäsenenä ja osaa selittää johtosuhteet sekä osaa puhua, puhuttaa ja käskyttää kriisi- ja konfliktitilanteissa,
- suhteuttaa toimintansa vaativissa tilanteissa ja ymmärtää viranomaisyhteistyön merkityksen sekä kommunikoida VIRVE-päätelaitteella,
- tunnistaa voimankäyttöä ja voimankäyttövälineitä säätelevän normiston sekä virkamiehen aseman sekä tekee ratkaisuja, jotka vähentävät tarvetta turvautua voimakeinoihin ja
- hallitsee perustiedot paloturvallisuudesta ja osaa käyttää alkusammutuskalustoa.
Sisällöt
- tilanteiden ja toiminnan juridinen perusta
- ongelmatilanteiden ennakointi
- voimankäyttötilanteiden arvioiminen ja aggressiivisen henkilön rauhoittaminen
- voimankäytön taktiikka
- vaativien ja yhteistoimintatilanteiden johtamisen merkitys ja ryhmätoiminta
- voimankäyttöä, hätävarjelua, turvaamistoimenpiteitä, pakkotilaa, yleistä kiinniotto-oikeutta ja voimankäyttövälineitä säätelevät normit
- OC-sumuttimen, teleskooppipatukan ja etälamauttimen käyttäjäkoulutus: välineiden esittely, edut ja haitat, ominaisuudet, perustekniikat, mahdollinen altistuminen ja ensiapu, välineestä luopuminen/välineen vaihto, välineen riiston esto, sovelletut harjoitukset sekä simuloidussa uhkatilanteessa toimiminen
- vankilan paloturvallisuus
- toiminta palotilanteessa ja sellistä pelastaminen
- pelastussuunnitelmat
Toteutustapa
Opintojakso toteutetaan lähiopetuksena.
Opintojakson arviointi
Kriisi- ja konfliktitilanteet: Kirjalliset yksilö- ja/tai ryhmätestit, osaamisen näytöt, toiminnalliset testit sekä oppimistehtävät.
Arvosana muodostuu kirjallisten ja toiminnallisten testien sekä oppimistehtävien pohjalta.
Arviointiasteikko 0 – 5 (0 = hylätty)
Kirjallisuus ja/tai muu lähdemateriaali
Halonen, Jukka ja Lampinen, Marko: Voimankäytön taktiikasta. VHT-tutkielma. VHKK 2005.
Tekijöiden päivittämä versio 2010.
Hattuniemi, Asko ja Haapalainen, Esa: Vankeinhoidon fyysisen itsepuolustuksen ja voimakeinojen käytön perustekniikkaa. Tukimateriaalia kouluttajille. CD-ROM. VHKK 2005.
Myhrberg, Pertti: Vankeuden täytäntöönpano (2.uud.p). RSKK. Oppikirja 1/2016.
Sisäministeriö. Kansallinen väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ekstremismin ennaltaehkäisyn toimenpideohjelma 2019-2023. Sisäministeriön julkaisu 2020:1.
UK Ministry of Justice (2023). Use of force 2018–2023 kappaleet 6-13
Vankeuslaki, tutkintavankeuslaki, rikoslaki ja pakkokeinolaki sekä niitä täsmentävä normisto sekä muut Rikosseuraamuslaitoksen määräykset ja ohjeet
Muu oppitunneilla jaettu materiaali.
Vastuuopettaja
Vesa Jäntti
Laajuus: 5 op
Ajoitus: Teoriajakso 1
Opintojakson tavoitteet
Opiskelija
- osaa tarvittaessa puolustaa itseään ja muita,
- käyttää voimakeinoja ja tähän opintojaksoon kuuluvia Rikosseuraamuslaitoksen voimankäyttö- ja sitomisvälineitä ammatillisesti ja vastuullisesti,
- tekee ratkaisuja, jotka vähentävät tarvetta turvautua voimakeinoihin ja
- ottaa huomioon oman ja muiden turvallisuuden kannalta oleelliset asiat.
Sisällöt
- toiminta yksin, pareittain ja ryhmässä, perustekniikkaa ja taktiikkaa
- itsepuolustus: asennot ja liikkuminen, etäisyyden pitäminen, kaatumistekniikat, torjunnat, irrottautumis- ja vapautumisotteet
- voimakeinojen käyttö: haltuunotto, kaadot ja maahanviennit, hallinta- ja kuljetusotteet sekä turvatarkastus
- voimankäyttö- ja sitomisvälineiden käyttö: käsiraudat, henkilön sitomiseen tarkoitetut muoviset siteet, suojakilpi, patukka ja teleskooppipatukka
Toteutustapa
Opintojakso toteutetaan lähiopetuksena.
Arviointimenetelmät ja arviointi
Osaamisen näytöt: Itsepuolustusnäyttö, voimankäyttönäyttö 1 (voimankäyttö yksin ja parityöskentelynä) ja voimankäyttönäyttö 2 (ryhmätoiminta)
Opintojakson hyväksytty suorittaminen vaatii opiskelijalta aktiivista osallistumista opetukseen sekä näyttöjen ja testin läpäisemistä hyväksytysti
Arviointiasteikko hyväksytty / hylätty
Vastuuopettaja
Asko Hattuniemi
Laajuus: 4 op
Ajoitus: Teoriajakso 1 ja 2
Opintojakson tavoitteet
Opiskelija
- tunnistaa dynaamisen turvallisuuden keskeiset elementit,
- suhteuttaa omaa toimintaa ympäröivään työskentelykulttuuriin,
- tulkitsee ihmisen käyttäytymisen lainalaisuuksia,
- tulkitsee asiakkaan palveluntarvetta ja ohjaa asiakasta soveltuvien palveluiden piiriin ja
- arvioi vankia koskevan päätöksenteon ottaen huomioon turvallisuusnäkökohdat.
Sisällöt
- dynaamisen turvallisuuden tausta, tavoitteet ja merkitys
- vankituntemus ja vangin kanssa työskentely
- lähityön kehitys ja tavoitteet
- uhkaavan henkilön kohtaaminen
- verbaalinen ja non-verbaalinen vuorovaikutus
- turvallisuusnäkökohdat poistumislupa- ja tapaamisasioissa sekä valvotun koevapauden suunnittelussa
- radikalisaatio ja väkivaltainen ekstremismi
- järjestäytynyt rikollisuus ja katujengit
Toteutustapa
Opintojakso toteutetaan lähiopetuksena.
Opintojakson arviointi
Arviointiasteikko 0–5
Kirjallisuus ja / tai muu lähdemateriaali
Mönkkönen, K. 2018. Vuorovaikutus asiakastyössä: asiakkaan kohtaaminen sosiaali- ja terveysalalla. Gaudeamus. Soveltuvin osin.
Rikosseuraamuslaitoksen turvallisuuslinjaukset.
Ylisassi, H., Seppänen, L., Uusitalo, H., Kalavainen, S., & Piispanen, P. 2016. Aktivoiva lähityö:
Vankiloiden valvonta- ja ohjaushenkilöstö vuorovaikutuksellista lähityötä kehittämässä. Rikosseuraamuslaitoksen julkaisuja, 2/2016.
Muu opettajan osoittama materiaali.
Vastuuopettaja
Ritva Vähäkoski
Lähityöllä tarkoitetaan aktiivista, vuorovaikutuksellisuuteen perustuvaa työskentelyä vankien tai yhdyskuntaseuraamuksia suorittavien kanssa. Vuorovaikutukselliseen työskentelyotteeseen kuuluu vankien ohjaaminen työssä, opinnoissa, harrastuksissa, arjen kohtaamistaidoissa ja muissa vankilan toiminnoissa. Osana lähityötä vankeja opastetaan ja avustetaan niin vankilan sisäisten kuin ulkopuolistenkin käytännön asioiden hoitamisessa. Työntekijät ohjaavat vankeja esimerkiksi poistumislupiin ja vapauteen valmistautumiseen liittyvissä asioissa. Vuorovaikutuksellisessa työskentelykulttuurissa työntekijät voivat hakeutua omien kiinnostusten ja vahvuuksien mukaan esimerkiksi ohjaamaan uusintarikollisuutta madaltavia ohjelmatoimintoja, olla mukana valmentamassa vankeja työ- tai koulutustoiminnassa tai olla osana vankien päihdekuntoutus-toimintaa.
Rangaistusajan suunnitelmallinen toteuttaminen on keskeinen osa vuorovaikutuksellista työskentelyä. Jotta työntekijät voivat kannustaa ja motivoida vankia rangaistusajan suunnitelman täytäntöönpanossa, on ensisijaisen tärkeää sujuva yhteistyö vankilan koko henkilöstön sekä niiden yhteiskunnan toimijoiden kanssa, joilla on merkitystä vangin vapautumisen kannalta. Kuntoutus ja ohjaus edellyttävät rangaistusajan suunnittelun perusteiden tuntemusta ja vaikuttavan lähityön menetelmien (esim. motivoiva keskustelu) osaamista.
Yksilön kehityksen lainalaisuuksien tunteminen auttaa ymmärtämään kehitystaustan vaikutusta myöhempään käyttäytymiseen. Ryhmäilmiöiden tuntemus antaa valmiudet tulkita työyhteisössä tapahtuvia tilanteita. Lisäksi vankilaan joutuminen vaikuttaa yksilöön itseensä, vankeuteen ja vankiyhteisöön sopeutumisessa. Kuntoutus ja ohjaus edellyttävät, että työntekijät tietävät perustiedot rikollisuuden syistä, seurauksista ja kontrollivaikutuksista. Lisäksi kuntoutus- ja ohjaustehtävissä toimivan tulee tunnistaa mielenterveys- ja päihdeongelmia sekä toimia ammatillisesti niiden edellyttämällä tavalla. Rangaistukseen tuomittujen sosiaalisten olosuhteiden (esim. perheen) ja niitä säätelevien tekijöiden tietämys on edellytys uusien rangaistusmuotojen täytäntöönpanossa.
Osaamisalueen tavoitteena on, että tutkinnon suorittanut osaa motivoida, ohjata ja tukea vankia kuntoutusprosessissa seuraamalla aktiivisesti vangin rangaistusajan suunnitelman mukaista työskentelyä. Hänellä on valmiudet toimia moniammatillisen ryhmän jäsenenä ja tunnistaa omat ammatilliset rajansa. Hän ymmärtää myönteisen vuorovaikutuksen merkityksen osana laadukasta työskentelyä ja hän osaa käyttää erilaisia vuorovaikutuskeinoja käytännön työssä. Tutkinnon suorittanut osaa tukea vangin selviytymistä ja integraatiota yhteiskuntaan, hän tunnistaa vangin psyykkiset kriisit sekä päihde- ja mielenterveysongelmat ja osaa ohjata tämän hoitoon.
Laajuus: 4 op
Ajoitus: Lähiopintojakso 2
Opintojakson tavoitteet
Opiskelija
- tunnistaa erilaisia ryhmäilmiöitä,
- ymmärtää rikosseuraamusalan asiakkaiden moninaisuuden,
- osaa toteuttaa ammatillista vuorovaikutusta erilaisten asiakkaiden kanssa.
Sisällöt
- ryhmäilmiöt
- naiset rikoksentekijöinä ja uhreina
- nuoret ja alaikäiset vangit
- neuromoninaisuus
- monikulttuurisuus
- lapsi- ja perhetyö
Toteutustapa
Opintojakso toteutetaan etäopetuksena ja itsenäisenä opiskeluna Priima-oppimisympäristössä.
Opintojakson arviointi
Arviointiasteikko 0–5
Kirjallisuus ja/tai muu lähdemateriaali
Luentomateriaalit ja muu opettajan osoittama materiaali.
Vastuuopettaja
Heidi Kajander
Laajuus: 5 op
Ajoitus: Lähiopintojakso 2
Opintojakson tavoitteet
Opiskelija
- ymmärtää miten rikollisuutta tutkitaan,
- tuntee rikollisuuteen liittyviä keskeisiä piirteitä ja
- osaa yhdistää rikoksentekijän kanssa tehtävän työn laajempaan teoriapohjaan.
Sisällöt
- rikollisuus ja poikkeavuus
- kriminologian synty ja kehitys
- rikollisuuden syyt
- suomalainen rikollisuus
- rikollisuuteen vaikuttaminen ja siitä irrottautuminen
Toteutustapa
Opintojakso toteutetaan pääsääntöisesti etäopetuksena.
Opintojakson arviointi
Arvosana muodostuu hyväksytystä kirjallisesta tehtävästä ja tentin arvosanasta.
Arviointiasteikko 0 – 5
Kirjallisuus ja/tai muu lähdemateriaali
Laine, Matti. Kriminologia ja rankaisun sosiologia. Tietosanoma Oy, 2014. Soveltuvin osin.
Rikollisuustilanne. Viimeisin laitos. Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti. Soveltuvin osin.
Kivivuori, Janne ym. Kriminologia – rikollisuus ja kontrolli muuttuvassa yhteiskunnassa. Gaudeamus 2018. Soveltuvin osin.
Muu opettajan jakama materiaali.
Vastuuopettaja
Olli Kaarakka
Laajuus: 4 op
Ajoitus: Lähiopintojakso 2
Opintojakson tavoitteet
Opiskelija
- ymmärtää rangaistusajan suunnitelmallisen toteuttamisen lainsäädännölliset lähtökohdat,
- ymmärtää rikollisen käyttäytymisen yksilöpsykologisia lähtökohtia sekä tuntee oikeuspsykologisen arvioinnin perusteet rikollisen käyttäytymisen arvioinnissa,
- ymmärtää perusteet, kuinka tuomitulle laaditaan yksilöllinen rangaistusajan suunnitelma riski- ja tarvearvioon perustuen,
- osaa käyttää rangaistusajan suunnitelmaa tavoitteellisessa työskentelyssä tuomitun kanssa, osaa ohjata ja tukea tuomittua edistämään rangaistusajan suunnitelman toteutumista,
- ymmärtää rangaistusajan suunnitelman tavoitteiden kokonaisseurannan periaatteet ja osaa arvioida tuomitun edistymistä rangaistusajan suunnitelman tavoitteiden, tavoitteiden suuntaisen toiminnan ja arkipäivän havaintojen perusteella itsenäisesti ja osana moniammatillista työryhmää ja
- ymmärtää valvotun koevapauden lähtökohdat.
Sisällöt
- moduuli 1: rangaistusajan suunnitelmat ja lainsäädäntö: vankeuslaki, valtioneuvoston asetus vankeudesta 548/2015 ja EOA:n kantelut rangaistusajan suunnitelmalliseen toteuttamiseen liittyen
- moduuli 2: rikolliseen käyttäytymiseen vaikuttaminen: arvioinnista kuntoutukseen
- moduuli 3: rangaistusajan suunnitelmien seuranta: tavoitteiden edistymisen kokonaisseuranta; toiminnan toteutumisen seuranta; arkipäivän havainnot
- moduuli 4: valvottu koevapaus
Jokainen moduuli sisältää useita tehtäviä, jotka tehdään itsenäisesti. Kaikki tehtävät tulee palauttaa määräpäivään mennessä.
Toteutustapa
Opintojakso toteutetaan itsenäisenä opiskeluna Priima-oppimisympäristössä.
Opintojakson arviointi
Opintojakson arvosana muodostuu neljän moduulin tehtävien arvosanojen keskiarvona
Kirjallisuus ja/tai muu lähdemateriaali
Opettajan osoittama materiaali (kirjallisuus/materiaali on kuvattu kussakin moduulissa).
Vankeuslaki.
Valtioneuvoston asetus 548/2015 vankeudesta.
EOA:n kantelut rangaistusajan suunnitelmalliseen toteuttamiseen liittyen.
Vastuuopettaja
Nina Nurminen
Laajuus: 2 op
Ajoitus: Lähiopintojakso 2
Opintojakson tavoitteet
Opiskelija
- ymmärtää Rikosseuraamuslaitoksessa toteutettavan ohjelmatyön perusteet,
- tunnistaa vankiloissa toteutettavat ohjelmat ja niiden merkityksen vangin kuntoutusprosessissa ja
- osaa soveltaa ohjelmatyön perusteita rikoksesta tuomitun kanssa tehtävässä lähityössä.
Sisällöt
- moduuli 1: ohjelmatyön taustalla vaikuttavat teoriat
- moduuli 2: rikosseuraamuslaitoksessa toteutettavat ohjelmat
Toteutustapa
Opintojakso toteutetaan lähi- ja etäopetuksena.
Opintojakson arviointi
Opintojakson arvosana muodostuu kahden moduulin tehtävien arvosanojen keskiarvona.
Arviointiasteikko 0 – 5 (0 = hylätty)
Kirjallisuus ja/tai muu lähdemateriaali
Forsberg, A. & Immonen, H. Vuorovaikutus suljetussa vankilassa : turvallisuuden kolme ulottuvuutta. Laurea-ammattikorkeakoulu. 2025
Tyni, S. Vankeinhoidon vaikuttavuus. Onko kuntoutukselle tilastollisia perusteita? Rikosseuraamuslaitoksen julkaisuja 1/2015.
Tyni, S. Vankien Uusintarikollisuus vuosina 2000–2012 ja vankeuslain kokonaisuusuudistuksen uusintarikollisuusvaikutukset. Oikeus 2020 (49); 1: 47-73.
Tyni, S & Aaltonen, M. Vankeusaikaisten kuntoutusohjelmien vaikutusarvioinnit ja arvioitavuus. Kriminologia (Kriminologia 1/2021).
Opettajan osoittama materiaali.
Vastuuopettaja
Sonja Holopainen
Laajuus: 2 op
Ajoitus: Lähiopintojakso 2
Opintojakson tavoitteet
Opiskelija
- ymmärtää traumatietoisen työotteen merkityksen,
- tuntee mielenterveyden keskeisen lainsäädännön ja mielenterveyspalvelut,
- tunnistaa yleisimmät mielenterveyshäiriöt ja niiden arviointivälineet,
- ymmärtää rikoksesta tuomitun psyykkiset kriisit ja osaa soveltaa tietoa lähityössä,
- tunnistaa ja osaa ohjata rikoksesta tuomitun mielenterveyspalveluihin ja
- ymmärtää itsemurhien ehkäisyn merkityksen ja soveltaa tietoa vangin kohtaamisessa.
Sisällöt
- moduuli 1: mielenterveyden häiriöt ja niiden arviointi sekä hoito
- moduuli 2: mielenterveystyö rikosseuraamusalalla
- moduuli 3: itsemurhien ehkäisy
- moduuli 4: omahoito-ohjelmat
Toteutustapa
Opintojakso toteutetaan etäopetuksena.
Opintojakson arviointi
Opintojakson arvosana muodostuu neljän moduulin tehtävien arvosanojen keskiarvona.
Arviointiasteikko 0 – 5 (0 = hylätty)
Kirjallisuus ja/tai muu lähdemateriaali
Enberg-Viljakainen, N, Haapa-aho, E & Valkiala, P. YAMK opinnäytetyö 2020. Vankien mielenterveyden edistäminen. Diakonia-ammattikorkeakoulu 2020.
Itsemurhien ehkäisy ja kiireellisen hoidon tarpeen arviointi Rikosseuraamusalalla. Raportin päivitys 2023. Rikosseuraamuslaitos
Saari, S., Kantanen, I., Kämäräinen, L., Parviainen, K., Valoaho, S. & Yli-Pirilä P. (toim.). Hädän hetkellä. Psyykkisen ensiavun opas. Duodecim ja Punainen risti, 2009.
Nordling, E. & Toivio, T. Mielenterveyden psykologia. Edita, 2013. Soveltuvin osin.
Vankien terveys ja hyvinvointi 2023 : Wattu IV -vankiväestötutkimus. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL. 2023
Mielenterveystyötä koskeva lainsäädäntö.
Opettajan osoittama materiaali.
Vastuuopettaja
Sonja Holopainen
Laajuus: 5 op
Ajoitus: Lähiopintojaksot 1 ja 2
Opintojakson tavoitteet
Opiskelija
- soveltaa motivoivan keskustelun teoriaa lähityössä,
- käyttää motivoivan keskustelun menetelmiä ammatillisena työvälineenä,
- hyödyntää motivoivan keskustelun periaatteita ja menetelmiä lisätäkseen rikoksesta tuomitun valmiuksia rikoksettomaan elämäntapaan ja
- reflektoi omaa työskentelyään vuorovaikutussuhteessa.
Sisällöt
- motivoivan keskustelun teoria
- motivoivan keskustelun periaatteet ja menetelmät
- muutosvaihemalli ja sen merkitys vuorovaikutuksessa
Toteutustapa
Opintojakso toteutetaan lähiopetuksena.
Opintojakson arviointi
Arviointiasteikko 0 – 5 (0 = hylätty)
Kirjallisuus ja/tai muu lähdemateriaali
Koski-Jännes, A., Riittinen, L. & Saarnio, P. 2008. Kohti muutosta. Tammi.
Miller, W. & Rollnick, S. 2013. Motivational interviewing – helping people change. The Guilford Press.
Oksanen, J. 2014. Motivointi työvälineenä. PS-kustannus.
Opettajan osoittama materiaali.
Vastuuopettaja
Ritva Vähäkoski
Laajuus: 2 op
Ajoitus: Lähiopintojakso 2
Opintojakson tavoitteet
Opiskelija
- tuntee päihdepalvelujärjestelmän sekä keskeisen lainsäädännön,
- tietää yleisimmät päihteet ja osaa soveltaa tietoa lähityössä,
- tunnistaa keskeisimmät päihdeongelmat ja niiden arviointivälineet ja
- tunnistaa ja osaa ohjata rikoksesta tuomitun päihdepalveluihin.
Sisällöt
- moduuli 1: päihteet
- moduuli 2: keskeiset päihteiden käytöstä aiheutuvat ongelmat ja haitat yksilölle ja yhteiskunnalle
- moduuli 3: päihdetyö rikosseuraamusalalla
- moduuli 4: päihteiden käytön puheeksi otto -menetelmä
Jokainen moduuli sisältää tehtäviä, jotka tehdään itsenäisesti. Kaikki tehtävät tulee palauttaa määräpäivään mennessä.
Toteutustapa
Opintojakso toteutetaan lähi- ja etäopetuksena.
Opintojakson arviointi
Opintojakson arvosana muodostuu neljän moduulin tehtävien arvosanojen keskiarvona.
Arviointiasteikko 0 – 5 (0 = hylätty)
Kirjallisuus ja/tai muu lähdemateriaali
Päihdelääketieteen yhdistys ry. Opioidikorvaushoidon hoitosuositus. 2023.
Vankien terveys ja hyvinvointi 2023 : Wattu IV -vankiväestötutkimus. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL. 2023
Käypähoitosuositukset
Puheeksiottomenetelmä -ohjaajan käsikirja.
Päihdetyötä koskeva lainsäädäntö
Opettajan osoittama materiaali.
Vastuuopettaja
Sonja Holopainen
Ajoitus: Lähiopintojakso 2
Opintojakson tavoitteet
Opintojakson tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiudet toimia ensiauttajana rikosseuraamusalan toimintaympäristössä. Koulutus perustuu TECC-toimintamalliin (Tactical Emergency Casualty Care) ja huomioi vankilaympäristön erityispiirteet ensiaputilanteissa.
Opiskelija
- tunnistaa rikosseuraamusalan ensiaputilanteiden erityispiirteet ja osaa soveltaa TECC-toimintamallia vankilaympäristössä,
- osaa toimia auttamistilanteessa hoitoketjun mukaisesti ja ymmärtää johtovastuu-periaatteen,
- osaa tehdä ensiarvion (cABCDE) ja hälyttää apua,
- hallitsee hätäensiavun: painelu, puhalluselvytyksen ja defibrillaattorin käytön (PPE-D),
- osaa tyrehdyttää henkeä uhkaavan verenvuodon ja tunnistaa pisto- ja ampumavammojen ensiavun periaatteet,
- tuntee yleisimmät sairauskohtaukset, verenkierron häiriötilan (shokki), anafylaktisen reaktion sekä palovammojen ensiavun,
- osaa antaa ensiapua tajuttomalle ja toimia vierasesinetilanteessa,
- tunnistaa primaarit ja sekundaariset kuoleman merkit,
- tietää veritapaturmiin liittyvät riskit ja osaa toimia niissä,
- tietää keskushermostoon vaikuttavien lääkkeiden anto-oikeudet, tietää mikä ero on lääkkeen antamisella ja lääkkeen jakamisella ja ymmärtää lääkehoidon vastuukysymykset vartijan ja sairaanhoitajan tehtävien välillä,
- tuntee PKV-lääkkeiden ominaisuudet, käyttö-, yhteis- ja haittavaikutukset sekä mahdolliset vaara- ja väärinkäyttötilanteet,
- tietää suun kautta annettavien eri lääkemuotojen ominaisuudet ja keskeisten vankilassa käytettävien lääkeaineiden vaikutustavat ja
- toteuttaa lääkkeen antamisen vankipotilaalle (henkilöllisyyden todentaminen, oikea antotapa ja antoajankohta).
Sisällöt, ensiapu
- auttamistoiminta ja hoitoketju rikosseuraamusalan toimintaympäristössä
- ensihoitojärjestelmä ja johtovastuu
- TECC-toimintamalli vankiloissa
- ensiarvio (cABCDE) ja hätäilmoitus
- painelu-puhalluselvytys ja defibrillaattori (PPE-D).
- tajuttoman ensiapu ja vierasesine hengitysteissä
- henkeä uhkaavan verenvuodon tyrehdyttäminen
- pisto- ja ampumavammat
- verenkierron häiriötila ja yleisimmät sairauskohtaukset
- anafylaktinen sokki
- palovammat
- kuoleman merkit
- veritapaturmat ja niihin liittyvät riskit
- käytännön hätäensiapuharjoitukset
Sisällöt, lääkkeenantokoulutus
- koulutuksen merkitys
- lääkitysturvallisuus
- lääkehuolto vankeinhoidossa
- peruslääkevalikoima
1. Lääkkeenanto vangille
- dosetti
- koneellinen annosjakelu
- lääkkeiden anto vangille
2. Tarvittaessa annettavat lääkkeet
- parasetamoli
- muut tarvittaessa annettavat lääkkeet
3. Korvaushoito
- määrittely
- toteutus vankilassa
- lääkkeet
4. Ongelmatilanteet
- toimintaohje vartijoiden työpisteeseen
- lääkkeiden antamiseen liittyviä ongelmia
- dosetteihin liittyviä ongelmia
- korvaushoitoon liittyviä ongelmia
- virka-ajan ulkopuolella tarvittava lääketieteellinen neuvonta
- yliherkkyysreaktio ja adrenaliinikynän käyttö
- myrkytyksen ensihoito lääkehiilellä
Toteutustapa
Opintojakso toteutetaan lähiopetuksena.
Opintojakson arviointi
Opiskelijan tulee osallistua aktiivisesti kaikkiin koulutuspäiviin sekä käytännön harjoituksiin.
Arviointi perustuu käytännön näyttöihin, teoriatentteihin ja harjoituksissa osoitettuun osaamiseen.
Arviointiasteikko hyväksytty – hylätty
Teoriatentit: läpipääsyyn vaaditaan 80 % oikein
Lääkkeenantokoulutuksen näyttö (harjoitteluvankilassa) hyväksytty − hylätty
Kirjallisuus ja/tai muu lähdemateriaali
Opettajan osoittama materiaali
Vastuuhenkilö
Kimmo Nykänen
Opinnäytetyö, 5 opintopistettä
Ajoitus: Teoriajakso 1 ja 2
Opintojakson tavoitteet
Opiskelija
- osoittaa, kehittää ja syventää ammatillista osaamistaan valitsemassaan teemassa,
- kehittää oppimisen ja tiedonhankinnan valmiuksiaan,
- kehittää valmiuksiaan kirjoittaa perusteltua asiatekstiä,
- lisää omatoimisuutta sekä itsearviointi- ja yhteistyötaitojaan ja
- kehittää ja kehittyy työelämän käytännöissä.
Sisällöt
- opinnäytteen / kehittämistehtävän suunnittelu ja tiedonhankinta
- seminaarityöskentely ryhmissä
- opinnäytteen / kehittämistehtävän esittäminen ja arviointi
Opintojakson arviointi
Arviointiasteikko 0 – 5
Kirjallisuus ja/tai muu lähdemateriaali
Opinnäytetyöohjeistus
Opettajan osoittama materiaali
Vastuuopettaja
Nina Nurminen
Valinnaiset opinnot, 3 opintopistettä
Rikosseuraamusalan tutkintoon sisältyy valinnaisia opintoja 3 op.
Valinnaisiksi opinnoiksi hyväksytään aikaisemmin suoritettuja rikosseuraamusalalle soveltuvia opintoja. Rikosseuraamusalan koulutuskeskuksella on myös omaa täydennyskoulutustarjontaa, josta opiskelija voi valita valinnaiset opintonsa.
Valinnaiset opinnot arvioidaan hyväksytty – hylätty.
Valinnaisia opintoja on mahdollista suorittaa koko tutkinnon ajan. Painopiste valinnaisten opintojen suorittamiselle on kuitenkin viimeisellä työssäoppimisjaksolla.
Vastuuhenkilö
Tutoropettajat
RSKK Johtokunta on vahvistanut opetussuunnitelman 21.11.2023. Opetussuunnitelma on voimassa toistaiseksi. Opetussuunnitelma sisältää myös koulutukseen sisältyvät ammatillisen osaamisen näytöt.
Lue lisää aiheesta: Koulutuksen sisältö