Opiskelijan arviointi ja osaamistavoitteet

Arvioimme opiskelijoidemme oppimista ja osaamista koko opintojen ajan. Jaksojen arvioinnissa käytämme numeroasteikkoa sekä hyväksytty tai hylätty -arviointia.
Jatkuvalla arvioinnilla opiskelija saa tietoa siitä, mitä hän osaa ja mitä hänen on vielä opittava. Oppimisen arviointi tukee ja motivoi opiskelijaa tavoitteiden saavuttamisessa sekä kehittää itsearviointitaitoja. Opiskelija arvioi oppimistaan osaamisalueiden tavoitteiden perusteella ja työssäoppimisessa käytössä olevien arviointikriteerien pohjalta.
Rikosseuraamusalan tutkinnon osaamistavoitteet
Tutkinnon osaamistavoitteet on jaettu yhteentoista osa-alueeseen. Osaamisen kuvauksen valitsemalla näet sille asetetun tavoitteen.
Lähiopintojaksojen arviointi
Rikosseuraamusalan tutkinnon suorittaminen edellyttää kaikkien tehtävien suorittamista ja hyväksyttävää arvosanaa tai suoritusta kaikissa opintojaksoissa ja näytöissä. Hyväksytyn tentin saa uusia kerran. Hylätyn tentin ja hylätyn näytön saa uusia kaksi kertaa.
Lähiopintojakson arvosanan muodostumisesta päättävät opintojakson opetuksesta vastaavat opettajat. Lähiopintojaksojen arvioinnissa käytämme joko asteikkoa 0–5 tai hyväksytty – hylätty.
Lähiopintojaksojen numeroarvioinnin asteikko on:
- kiitettävä (5)
- erittäin hyvä (4)
- hyvä (3)
- tyydyttävä (2)
- välttävä (1)
- hylätty (0)
Työssäoppimisjaksojen arviointi
Työssäoppimisjaksolla opiskelijan osaaminen arvioidaan ammatillisen osaamisen näytöillä. Opiskelija näyttää osaamisensa näyttötilanteessa tehden käytännön työtehtäviä aidoissa työtilanteissa ja aidossa työympäristössä. Näyttöjen suunnittelusta vastaavat Rikosseuraamusalan koulutuskeskus sekä koulutusvankiloiden työpaikkaohjaajat.
Työssäoppijalle eli kokelaalle annetaan mahdollisuus harjoitella työtä, sekä kartuttaa osaamistaan ammatinhallinnassa ennen näyttöä. Parhaiten tämä onnistuu valitsemalla annettavat näytöt ensimmäisessä ohjauskeskustelutilanteessa tai sopimalla niistä kokelaan kanssa ennen toisen työssäoppimisjakson aloittamista. Tällöin työvuorosuunnittelussa voidaan huomioida työpisteet, joissa työskentely vahvistaa kokelaan ammattiosaamista valittujen näyttöjen mukaisissa toimissa.
Työssäoppimisen arvioinnista päättävät työssäoppimisjaksosta vastaava opettaja ja työpaikkaohjaaja. Kokelas tekee ennen suunniteltua näyttöä itsearvion, jossa hän analysoi omaa osaamistaan kriittisesti. Lue tarkemmin tältä sivulta kohdasta näyttöjen arviointi.
Työssäoppimisjaksot ja ammatillisen osaamisen näytöt arvioimme asteikolla hyväksytty – hylätty.
Näyttöjen aiheet
Rikosseuraamusalan tutkintokoulutuksessa on kahdeksan erilaista näyttöä, joista opiskelija suorittaa yhteensä neljä.
Lääkkeenannon näyttö on kaikille pakollinen. Opiskelija valitsee tämän lisäksi kolme valinnaista ammattiosaamisen näyttöä sekä lähityöstä että laitosturvallisuudesta siten, että vähintään yksi näyttö valitaan kummastakin kategoriasta. Nämä valinnaiset opiskelija valitsee yhdessä työpaikkaohjaajan kanssa huomioiden koulutusvankilan luonteen.
Lääkkeenanto, pakollinen (Vankilaterveydenhuolto VTH)
Lähityön valinnaiset näytöt
- Vangin vastaanotto (työpaikkaohjaaja)
- Vangin tulohaastattelu (opettaja)
- Vangin perehdyttäminen (työpaikkaohjaaja)
- Ransun seurantakeskustelu (opettaja)
Laitosturvallisuuden valinnaiset näytöt
- Päihdetestaus (työpaikkaohjaaja)
- Vangin kuljetus / saattovartiointi (työpaikkaohjaaja)
- Selli- ja tilatarkastus (työpaikkaohjaaja)
Näyttötilaisuus ja arviointitilaisuus
Näyttöön lukeutuu kaksi eri osa-aluetta; näyttötilaisuus ja arviointitilaisuus.
Näyttötilaisuudet voivat koostua yhdestä kokonaisvaltaisesta näytöstä tai useammasta osanäytöstä (A-C), joita voidaan täydentää haastattelulla osaamisen esille saamiseksi. Haastattelussa pyritään saamaan esille kokelaan osaaminen niiltä osin, kun ne eivät itse näytössä esiintyneet.
Näyttöä ei ole sidottu ajallisesti yhteen hetkeen, vaan sitä voidaan täydentää puuttuvin osin myöhemmin ilmoitettavalla osanäytöllä tai osanäytöillä. Jos näyttötilanteessa ei saada arvioitua kaikkia osa-alueita, voidaan näyttöä täydentää haastatteluvaiheessa varsinaisen näyttötapahtuman päätyttyä edellä kuvatun tavan mukaisesti.
Näytön arviointitilaisuus koostuu kokelaan itsearviosta sekä arvioijan ja valvojan tekemien havaintojen koostamisesta arvioksi. Tämä arviointi käydään näyttötilaisuuden jälkeen läpi ja kokelaalle annetaan suorituksesta palaute.
Näyttöjen arviointi
Opiskelijan osaamista arvioidaan vertaamalla sitä arviointiaineistossa määrättyihin ammattitaitovaatimuksiin ja asetettuihin kriteereihin. Arvioinnissa otetaan huomioon työpisteessä tai toiminnassa tarvittavien yksilöityjen taitojen erityishallinta.
Arvosanan muodostuminen perustuu arviointiaineistoon, jonka osana on opiskelijan itsearviointi. Arviointiaineisto käsitellään arviointikeskustelussa, johon osallistuvat opiskelija ja työpaikkaohjaaja. Arvosanasta päättävät työpaikkaohjaaja ja opettaja yhdessä. Opiskelijan osaaminen arvioidaan asteikolla hyväksytty – hylätty. Hylätty suoritus perustellaan kirjallisesti.
Opiskelijalla on mahdollisuus uusia hylätty näyttö kaksi kertaa. Jos opiskelija on yrittänyt hylätyn näytön uusimista siinä onnistumatta, opettaja käy hänen kanssaan arviointikeskustelun ja ohjaa opiskelijan hankkimaan lisää osaamista.
Näytön tai opintojakson arviointiin tyytymätön opiskelija voi pyytää suullisesti tai kirjallisesti oikaisua arvioinnin suorittaneelta opettajalta. Oikaisupyyntö on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä ajankohdasta, jolloin opiskelijalla on ollut tilaisuus saada tieto arvioinnin tuloksesta ja arviointiperusteiden soveltamisesta suoritukseensa.
Opettajan oikaisupyyntöasiassa tekemään päätökseen tyytymätön opiskelija voi hakea muutosta siihen koulutuskeskuksen yksikönpäälliköltä 14 päivän kuluessa päätöksestä tiedon saatuaan.
Arvioinnin kriteerit
Näytössä arvioidaan tietoja, taitoja, vastuunottoa ja ryhmäosaamista. Arvioinnissa käytetään oheisen taulukon mukaisia kriteerejä.
| Arvioinnin kohde | Osaamistaso välttävä 1: opiskelija osaa | Osaamistaso hyvä 3: opiskelija osaa | Osaamistaso kiitettävä 5: opiskelija osaa |
|---|---|---|---|
| Tiedollinen osaaminen – tiedot | 1. käyttää keskeisiä/yksittäisiä ammattikäsitteitä ja osoittaa perehtyneisyytensä tietoperustaan 2. etsiä tietoa yksittäiseen tilanteeseen eri tietolähteistä | 1. käyttää ammattikäsitteitä johdonmukaisesti 2. rajata tiedontarpeen yksittäisissä tiedonhakutilanteissa ja arvioida erilaisia tietolähteitä | 1. käyttää ammattikäsitteitä asiantuntevasti 2. etsiä tietoa tiedonhakuprosessin vaiheiden mukaisesti ja perustella tietolähteiden käytön |
| Taidollinen osaaminen – taidot | 3. noudattaa lainsäädäntöä, määräyksiä ja ohjeita 4. toimia ohjattuna asianmukaisesti 5. käyttää opittuja tekniikoita ja malleja 6. ottaa toiminnassaan huomioon vankien kanssa työskentelyyn liittyvät erityispiirteet | 3. perustella toimintaansa lainsäädännön, määräysten ja ohjeiden pohjalta 4. selviytyä itsenäisesti erilaissa tehtävissä kulloisessakin toimintaympäristössä 5. valita toimintaan soveltuvia erilaisia tekniikoita ja malleja 6. toimia ammatillisesti vankien kanssa | 3. suunnitella toimintaansa vertaillen ja analysoiden erilaisia vaihtoehtoja lainsäädännön ja määräysten puitteissa 4. toimia erilaisissa tehtävissä eri toimintaympäristöissä 5. soveltaa erilaisia opittuja tekniikoita ja malleja ja osaa perustella valintansa 6. toimia vankituntemuksensa pohjalta tilanteen mukaisesti |
| Vastuunotto – ryhmäosaaminen | 7. toimia ryhmän jäsenenä 8. toimia ammattieettisten periaatteiden mukaan 9. noudattaa työturvallisuusohjeita | 7. toimia tavoitteellisesti ryhmässä 8. perustella toimintaansa ammattieettisten periaatteiden mukaisesti 9. noudattaa työturvallisuusohjeita vastuullisesti ja itsenäisesti | 7. edistää ryhmän toimintaa 8. soveltaa kriittisesti ammattieettisiä periaatteita toiminnassaan 9. suunnitella toimintaa(nsa) turvallisuus huomioon ottaen |
Lue lisää aiheesta: Koulutuksen sisältö