|
|
Kirjasto- ja tietopalvelustrategia
9.3.2006/T.S.
1. Visio ja strategiset tavoitteet
1.1. Visio
Kriminologinen kirjasto on rikosseuraamusalan työntekijöiden ja opiskelijoiden asiantunteva sekä monipuolinen tietokeskus. Se edistää rikosseuraamusalan toiminnan laatua ja tuloksellisuutta tarjoamalla asiakkailleen korkeatasoisia tietoaineistoja sekä yksilöllisiä palveluja. Ulkopuolisille käyttäjille kirjasto on osa valtakunnallista tietohuoltoa tarjoamalla standardoituja palveluja.
1.2. Strategiset tavoitteet
Kokoelmat ja palvelut
Kirjasto parantaa tietoaineistojen saatavuutta ja kattavuutta sekä ottaa huomioon erityisesti elektronisen aineiston merkityksen kasvun. Kirjasto yhdistää painetut ja elektroniset kokoelmat hyvin palvelevaksi kokonaisuudeksi. Julkaisutoiminnassa, jota kirjasto harjoittaa yhdessä julkaisutyöryhmän kanssa, painopiste on alan koulutusta tukevan oppimateriaalin tuotannossa.
Kirjasto kehittää palveluja hallinnon, suunnittelun, tutkimuksen, opetuksen ja oppimisen tehostamiseksi. Kirjasto ylläpitää kurssikirjastoa.
Informaatiolukutaidon opetuksella kirjasto tukee oppimista ja työelämäntaitoja.
Valtakunnallinen erikoiskirjasto
Vankeinhoitolaitoksen kirjaston nimi muutetaan asetuksen uudistamisen yhteydessä Kriminologiseksi kirjastoksi, joka toimii rikosseuraamusalan valtakunnallisena ja pohjoismaisena tietokeskuksena. Kirjasto tekee tiivistä yhteistyötä Erikoiskirjastojen neuvoston (= EriK) kanssa ja osallistuu erikoiskirjastojen tietoportaalin rakentamiseen. Kirjasto osallistuu Bibliography of Nordic Criminologyn tuottamiseen ja verkostoituu saman alan pohjoismaisten kirjastojen kanssa.
Voimavarat
Kirjasto huolehtii henkilöstönsä osaamisesta ja kehittää henkilöstörakennetta. Kirjasto varautuu henkilöstönsä hallittuun sukupolvenvaihdokseen lähivuosina ja kokemusperäisen tiedon siirtämiseen uusille osaajille.
Kirjasto tehostaa tietotekniikan ja tilojen käyttöä sekä varmistaa nopean atk-tuen saannin.
2. Toimenpide-esitykset
2.1. Kokoelmat ja palvelut
2.1.1. Kokoelmapolitiikka
Kattavat, riittävän laajat rikosseuraamus- ja lähialojen tietoaineistot ovat suunnittelun, hallinnon, tutkimuksen, opetuksen ja opiskelun keskeinen edellytys. Kirjasto tarkistaa opettajien, oikeusministeriön kriminaalipoliittisen osaston ja Rikosseuraamusviraston edustajien kanssa nykyisen aineistonhankintaohjelman (liite 1) sekä laatii digitointisuunnitelman. Samalla arvioidaan vuosittain tilattavien aikakauslehtien valikoima. Kokoelman kartuttamistavoitteet käydään läpi tieteenaloittain sekä tarkistetaan kokoelmien hoidon ja säilytyksen periaatteet. Kirjasto ylläpitää tutkintokoulutuksessa käytettävien kurssikirjojen kokoelmaa. Teoksia hankitaan pääsääntöisesti joka neljännelle opiskelijalle.
2.1.2. Standardipalvelut
Kirjasto toimii osana valtakunnallista kirjastoverkkoa ja tarjoaa ulkopuolisille käyttäjille standardipalveluja, joita ovat tietokannan selaus, lainaus, perusneuvonta (= tiedon paikantamisen ohjaus), tilat ja laitteet, uutuusluettelot sekä esite- ja tiedottamismateriaalit.
2.1.3. Käyttäjälähtöisesti sovitetut palvelut
Standardipalvelujen lisäksi kirjasto suunnittelee ja toteuttaa rikosseuraamusalalla työskentelevän henkilöstön ja opiskelijoiden tarvitsemat kirjasto- ja tietopalvelut käyttäjälähtöisesti samoin kuin tiedonseurantapalvelut, tiedonhakupalvelut, elektronisten lehtien käytön ohjauksen, perinteisen lehtikiertopalvelun ja kirjastoesittelyt.
Kirjasto huolehtii Rikosseuraamusviraston henkilöstön kirjasto- ja tietopalvelusta 19.2.2004 tehdyn sopimuksen mukaisesti.
2.1.4 Tiedonhaku ja informaatiolukutaito
Opiskelijalla tulee olla hyvät taidot käyttää informaatiotekniikkaa sekä arvioida ja hyödyntää tietosisältöjä. Nämä taidot helpottavat opiskelun etenemistä ja ovat kilpailutekijä työelämään siirryttäessä. Opiskelijoille järjestetään tiedonhaun opetusta (= opiskelijoiden orientoivat opinnot, opinnäytetyöt) ja tiedonhankinnan ohjausta (= prosessien ohjaus). Informaatiolukutaidon opetuksella tuetaan opiskelijoiden kykyä hakea ja arvioida kriittisesti eri muodoissa julkaistavia tietosisältöjä. Tämä voidaan liittää osaksi metodiopintoja. Opetus suunnitellaan yhdessä opettajien kanssa. Tarvittaessa myös rikosseuraamusalan henkilöstölle voidaan järjestää tiedonhaun opetusta.
2.1.5 Viestintäpalvelut
Kirjasto osallistuu Kontranetin linkkikirjaston ylläpitoon sekä kehittää omia www-sivujaan, joilla tehdään tunnetuksi koulutuskeskuksen julkaisutoimintaa ja kirjaston palvelutoimintaa sekä tiedotetaan uusista hankinnoista. Julkaisuiden markkinoinnista ja myynnistä kerrotaan niin ikään verkkosivuilla.
2.1.6 Julkaisupalvelut
Kirjasto tuottaa yhdessä koulutuskeskuksen julkaisutyöryhmän kanssa neljää kirjasarjaa:
A) Acta Poenologica, B) Vankilakulttuuri-sarja, C) Oppikirja-sarja ja D) Tutkielmia ja selvityksiä -sarja. Kirjasto parantaa tietoaineiston saatavuutta tuottamalla D-sarjassa verkkojulkaisuja. Koulutuskeskuksen julkaisutoiminnasta on laadittu oma strategia.
2.2. Valtakunnallinen erikoiskirjasto
2.2.1 Yhteistyö kotimaisten kirjastojen kanssa
Osana valtakunnallista kirjastoverkkoa kirjasto kehittää yhteistyötä erityisesti Laurea ammattikorkeakoulun, Eduskunnan kirjaston sekä turvallisuusalan kirjastojen kesken. Kirjasto osallistuu aktiivisesti Erikoiskirjastojen neuvoston toimintaan ja vie kirjastoon saapuvien aikakauslehtien tiedot Helsingin yliopiston kirjaston hallinnoimaan Linda-tietokantaan sekä valmistelee kokoelmatietokannan liittämisen Erikoiskirjastojen tietoportaaliin.
2.2.2 Kansainvälinen yhteistyö
Kansainvälisen yhteistyön merkitys tulee entisestään kasvamaan. Sen vuoksi yhteistyötä kehitetään edelleen Norjan, Ruotsin ja Tanskan rikosseuraamusalan kirjastojen sekä Englannissa sijatsevan Newbold Revel Prison Service College`n kirjaston välillä. Yhteyksiä ylläpidetään sopimusten puitteissa Venäjän oikeusministeriön oikeuden ja hallinnon Rjazanin Akatemian ja Pietarin Pushkinin täydennyskoulutusinstituutin kirjastoihin. Lisäksi kirjasto osallistuu Bibliography of Nordic Criminologyn tuottamiseen penologisen aineiston osalta sekä eurooppalaisen Penitentiary Net-tietoportaalin ylläpitoon.
2.3 Rahoitus ja voimavarat
2.3.1 Kirjaston menot ja tulot
Kirjaston menot koostuvat aineiston hankinnasta, kaukolainamaksuista, postikuluista, kopiointikuluista, henkilöstön palkoista, tiloista, Atk- ja AV-laitteistoista sekä ohjelmistojen käyttö- ja ylläpitomaksuista. Kirjasto saa tuloja ulkopuolisten maksamista kopiointi- ja telefaksmaksuista vahvistetun hinnaston mukaisesti. Muita tuloja kirjasto saa lähettämistään kaukolainoista kotimaisiin kunnan kirjastoihin ja harjoittamastaan julkaisumyynnistä. Kaikki kirjaston palvelut ovat maksuttomia rikosseuraamusalan henkilöstölle. Ulkopuoliset saavat vain standardipalvelut maksutta.
Kirjaston henkilöstötarve selkiytetään suhteessa palvelutarpeisiin. Pitkäjänteisen toiminnan kehittämistä varten kirjaston toimintamenot turvataan koulutuskeskuksen budjetista ja varataan erillinen projektiraha digitoitavien aineistojen tuottamiseksi.
2.3.2 Osaamis- ja henkilöstöstrategia
Henkilöstön ammattitaito ja motivoituneisuus sekä asiakaskunnan tiedon tarpeiden tuntemus ovat korkeatasoisten kirjastopalveluiden perusedellytys. Kirjastossa tarvitaan kirjasto- ja tietopalvelutekniikan asiantuntemusta, rikosseuraamusalan sisällön tuntemusta sekä vankeinhoito- ja kriminaalihuoltolaitoksen tuntemusta. Kun kirjaston kouluttajarooli vahvistuu, tarvitaan hyviä pedagogisia valmiuksia sekä hyvää suullista ja kirjallista esitystaitoa. Kansainvälistyminen lisää monipuolista kielitaidon tarvetta sekä hyviä yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja. Kirjastoalan teknistyminen edellyttää henkilökunnalta myös entistä parempaa kouluttautumista hankkia verkkopalvelutaitoja. Julkaisujen tuottaminen ja markkinointi edellyttävät osaamisalueen laajentamista perinteisistä kirjasto- ja tietopalvelualan tehtävistä.
Kirjasto- ja tietopalvelustrategian täysimääräinen toteutuminen edellyttää kahta kokopäiväistä kirjasto- ja tietopalvelualan ammattilaista sekä yhtä osa-aikaista työntekijää.
2.3.3 Tietotekniikka ja tilat
Tieto- ja aineistopalveluiden kehittäminen lisää teknisten apuvälineiden ja tilan tarvetta.
Vasta sitten, kun on siirrytty laajasti pelkästään digitoituun aineistoon, voidaan painettua materiaalia siirtää varastoon ja säästää tilaa. Kirjasto tarjoaa tiloja ja laitteita hiljaiseen yksintyöskentelyyn sekä ryhmätyöskentelyyn.
Kirjasto etsii keinoja huolehtia laitteiden toimivuudesta ja käytön tuesta.
3. Toiminnan arviointiKirjasto- ja tietopalvelun tuloksellisuutta mitataan joka toinen vuosi tehtävällä määrällisellä ja laadullisella asiakaskyselyllä. Asiakkaiden tyytyväisyyden mittauksessa kuten palvelusta ja aineiston vaikutuksista saadussa hyödyssä ja toiminnan tehokkuudessa painottuvat laadullinen arviointi. Pyritään siis ensisijaisesti selvittämään tyydyttääkö tuote asiakkaan tiedontarpeen.
Liite 1Eri tieteenalojen hankinta-alueet
Kirjallisuushankinnat jaetaan neljään prioriteettiryhmään, joita hankitaan seuraavasti: I-ryhmän kirjallisuutta hankitaan aina tarvittaessa, II-ryhmän kirjallisuutta hankitaan kattavasti sen eri osa-alueilta, III-ryhmän kirjallisuutta hankitaan riittävästi opetuksen ja tutkimuksen tarpeisiin, IV-ryhmän kirjallisuutta hankitaan silloin, kun se sivuaa rikosseuraamusalaa kattavuuteen pyrkimättä.
| I | bibliografiat, hakuteokset, käsikirjat, sanakirjat, yleisteokset yms.
kirjaston ja arkiston käyttö
komiteanmietinnöt
erilaiset muistiot ja lausunnot
kurssikirjat, tentaattorikappaleet
tutkimusmenetelmät
|
II
|
rangaistukset ja rangaistusjärjestelmät (= penologia)
vankeinhoidon historia, laitosten kehitys, hallinto, henkilökunta
laitoskohtaiset kuvaukset ja laitostyypit
vankeinhoidon tavoitteet, tehtävät ja työmenetelmät
rangaistusten muodollinen täytäntöönpano
vangit
yhdyskuntaseuraamukset
vapaudessa tapahtuva kriminaalihuoltotyö, vankien jälkihuolto
vankeinhoito ja yhdyskuntaseuraamukset eri maissa
|
III
|
rikollisuus
kriminologia
rikollisuuden lajit
rikollisuus Suomessa
rikollisuus eri maissa
rikoksen uhrit ja uhrin asema
rikostorjunta ja rikollisuuden ennaltaehkäisy
kriminaalipolitiikka
|
IV
|
Lähialojen kirjallisuus
filosofia
historia
julkinen hallinto ja johtaminen
kasvatustiede
lääketiede
oikeuspsykiatria
oikeustiede, erityisesti eri maiden rikosoikeus
psykologia
sosiologia
sosiaalipolitiikka
suomen kieli ja kaunokirjallisuus
|
|
|
|
